Boazobargobadji Ealát-Anár - Suoma Boazosámit rs čálli, Ergon Duommá Ánne Minna, Minna P.E. Mäkitalo.

Ealát-Anár bargobajiin álggiimet rievtti mielde mii ordnejeaddjit  juo sotnabeaieahkes. Golbma ođđa ja movttegis boazosámi nuora Elen-Anne Sara Sálliváris, Nils-Jonas Ketola Giehtaruohttasis ja Anne-Maria Magga Neakkela bálgosis ledje čoahkkanan gullat eanet sin bargogova birra. Okta oassi Ealát-prošeavttas lea namalassii dokumenteret ja vurket boazodolliid árbevirolaš máhtu ja dieđu ja daid vuođul raporteret boazodoalu dili birra Árktalaš Ráđđái.

 

Mánnodaga čuovuimet Árktalaš seminára Doaivonjárggas ja ee. gulaimet movttegis máilmmidási viehkki Wilson Kirwa sáhkavuoru, man oaiveášši lei dat ahte juohke sajis galgá leat positiivvalaš ja juohkit árbevirolaš dieđu nuorat buolvvaide. Suohtas lei  maiddai gullat ahte sin máilmmis šaddet danin jođánis viehkkit go sin vierrun lea fitnat viežžame nubbi gilis gusaid luoikkasin ja dalle galgá ruovttumátkkis leat jođán viehkat vai ii gávnnahala/jovssahala J

Eahkeda mielde Piera Máhtte Ruotsala ja Janne Kitti iežas ohppiiguin álge suovastuhttit biergguid ja geahčadit lávvobiergasiid válmmasin ihttá beaivvi bargobaji várás.

 

Disdatiđit mii čoahkkaneimmet cegget bealljegoađi Doaivonjárgii, min Boazo-bargobadjin. Goahti leige buorre, daningo mis ledje nu ollu oasseváldit min bargobajis, lagabui 30 olbmo. Buohkat, geain lei miella gullat Antti-Oula Juuso ja Antti J Magga muitaladdama, čáhke sisa ja ságastallama ovdalaš boazodoalus ja mot dat áššit leat ovdánan dan beaivvi boazodollui. Njálgga suovasbierggu ja čielgemállása boradettiin muhtimin goađis bajidedje jienaidnai go šattai sáhka dás, ahte mii lea buorre dan beaivvi boazodoalus ja mii ii. Midjiide ordnejeddjiide dat goitge lei buorre mearka dás ahte mii galgat dávjjibut čohkkádit ja  "lávostallat" ja humadit áššiid birra, mat leat midjiide dehálaččat ja áigeguovdilat.

 

Maŋimus sáhkavuoruin bođii ovdii ahte ruđalaččat boazodoallit eai birge nu beare bures, daningo eallin divro, erenoamážit bensiidna, muhto boazodoalu sisaboađut eai čuovo dan seamma linjjá. Daddjui maiddái ahte mii galgat oažžut erenoamáš doarjagiid dasa ahte mii bastit nuorat buolvvaid movttiidahttit boazodoalloealáhussii ja dan min boazodoallomállii, masa oktan dehálaš oassin gullá guođoheapmi. Áiddiid eai nuge háliidan lasi, daningo dat dahket eanet váttisvuođaid boazodollui. Iežan mielas fas váillahan doarjagiid oba boazodoallobearraša vuhtiiváldimii. Mu mielas nissonolbmot, sin boazodoallobarggut ja eallinoainnut váikkuhit hui ollu diesa leatgo mis boahttevuođas boazodoallit dáppe sámeguovllus.

 

Dat Boazu-bargobadji lei sávvamis álgu ságastallamii mii guoská dálkkádatrievdamiidda ja árbevirolaš máhtu ávkkástallama dálá boazodoalus. Leat dehálaš áššit mat leat dálnai jođus dáppe Suoma beale sámeguovllus ja mat leat erenoamáš dehálaččat boazosápmelaččaide. Okta dain lea POLURA -lága ođasmahttin. Suoma stáhta háliida ratifiseret ILO 169 soahpamuša ja ee. dat ahte maiddái POLURA -lága bokte stáhta sáhtášii gávdnat buriid vejolašvuođaid ratifiserema duohtandahkamii ja lahkonit ratifiserema ulbmiliid.

 

Giittán bealistan Ealát-prošeavtta joavkku doarjagis ja veahkkis ordnet Suoma beale Sámis dákkár bargobaji. Giittán maid SOGSAKK viššalis bargiid Janne Kitti ohppiiguin, Laila Aikio ja Outi Korpilähde.

Govvat

Suoma Boazosámit